Kannattaa lukea arkisin(kin).
Ajattelin ensin, että ehdin kirjoittaa tämän Viisi-postauksen ennen joulua, jolloin olisitte saaneet mukavasti luettavaa pyhäpäiviksi. Sitten totesin, että olen stressaantunut pieni eläin.
Joten lukekaa nämä vaikka välipäivinä. Kannattaa yleensäkin lukea, kunhan tekee kaikkea muutakin kivaa välillä.
Asiaan:
- Jantso Jokelinin juttu Suomen paskoista nähtävyyksistä (muistaakseni olen käynyt Kontiolahden suunnalla lavuaarimuseossa vai onkohan se valemuisto?) herätti intervepseissäni keskustelua siitä, onko maamme tässä suhteessa jotenkin ainutlaatuinen, sillä onhan noita kummallisia museontapaisia maapallo puolillaan.
Yritin änkyttää, että suureen maailmaan verrattuna ero voisi olla siinä, että Suomesta puuttuvat överillä tavalla rumat huvipuistot sun muut vempeleet, joissa on oma megalomaanisen kitchin viehätyksensä.
Oli miten oli, mutta minulle riittää, että jutussa on lauseita tyyliin “Huovuttaminen on ehkä isoin juttu Suomessa. Kaikki muu on ihan puuhastelua.” Oikeastaan kyseessä on sitaatti Touko Hujaselta, mutta se vain tehostaa lauseen charmia. (Raymond) - Adam Curtis tekee huuruisia dokkareita BBC:n arkistorakennuksen syövereissä jossain päin Lontoon esikaupunkeja. Tämä on sinänsä kerrottu jo moneen kertaan, mutta Jonathan Lethemin jutusta näkyy hyvällä tavalla, että se on kirjailijan käsialaa: se ei seuraa tavanomaisen aikkarijutun kaavaa, mutta ei silti tunnu itsetarkoitukselliselta kikkailulta. (NYT Magazine)
- Myönnän auliisti, että tajusin Princen hienouden muusikkona vasta tosi, tosi myöhään. Ehkä siksi tankkasin hänen kuolemansa jälkeen julkaistuja muistelojuttuja enemmän kuin olisi tarvinnutkaan, mutta tämä oral history eli muistitietohistoria (tjaa, soveltuukohan suomenkielinen termi tähän?) on hieno ilman mitään selittelyjä tai reunaehtoja. (GQ)
- En ole vieläkään aivan varma, ymmärränkö oikeasti syväoppivien neuroverkkojen toimintaa, vaikka olen aika monta populaaria esitystä aiheesta nähnyt. New York Times Magazinen artikkeli tekoälyn nykyisestä kehitysvaiheesta onnistuu samaan aikaan sekä a) selittämään asian selvästi, b) laajentamaan sen kuvien tulkinnasta kirjoitetun kielen puolelle ja c) olemaan ajoittain hauska. On on! (NYT Magazine)
- Kauniiksi lopuksi Jyrki Lehtola kertoo, mikä Tampere on. Ai että on kaunista, kaunista on. (Image)
Nähdään ensi vuonna!
PS: Jos haluat saada tällaisia vinkkejä suoraan meiliisi, Viisi-postituslistan tilauslomake palvelee.